Järkyttäviä uutisia on kantautunut eduskunnasta tänään.
Hallitus on esittänyt, ettei uuteen korkeakoulututkintoon myönnetä enää euroakaan opintotukea, jos henkilö on suorittanut jo samantasoisen tutkinnon. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen täpärästi tänään ensimmäisessä eduskuntakäsittelyssä.
Vuonna 2014 opiskelunsa aloittanut opiskeija saa nykyjärjestelmässä alempaan korkeakoulututkintoon 32 ja ylempään korkeakoulututkintoon 23 tukikuukautta, joita hän voi käyttää riippumatta siitä, onko tutkinto alusta loppuun sama, vai vaihtaako hän alaa kesken sen suorittamisen. Tämä antoi opiskelijoille joustavuutta esimerkiksi uudelleenkouluttautumiseen tai alan vaihtoon.
Työmarkkinat muuttuvat nykyään nopeasti ja ihmiset saattavat vaihtaa alaa omasta tahdostaan tai rakennemuutosten vuoksi useankin kerran uransa aikana. Siksi tämä on järjetön päätös työelämän nykytodellisuuden valossa. Päätös asettaa opiskelijat myös epätasa-arvoiseen asemaan. Se voi pahimmillaan johtaa tilanteeseen, jossa vain varakkaammilla on hyvät mahdollisuudet vaihtaa alaa.
Tällä uudistuksella haetaan säästöjä, mutta on hyvin mahdollista, ettei niitä edes saada. Kun ihmiset eivät saa enää opintotukia uudelleenkouluttautumiseen, he joutuvat elättämään itsensä työskentelemällä opintojen ohessa. Se taas venyttää opintoaikoja.
Miten tämä siis käytännössä toimii?
Esityksessä ei ole mitään järkeä. Vaikka tuet halutaan kohdistaa yhteen tiettyyn samantasoiseen tutkintoon, järjestelmä kannustaa kikkailuun ja esimerkiksi siihen, ettei yliopistossa valmistuta kandidaatiksi tai suoriteta AMK-tutkinnot loppuun, siltä varalta että haluaisi vielä myöhemmin vaihtaa alaa.
Tätä on syytä selittää esimerkillä. Otetaan esimerkiksi tapaus, jossa henkilö opiskelee AMK-insinöörin tutkintoa ja nostaa opintojensa aikana 5 tukikuukautta. Juuri ennen valmistumistaan hän päättää vaihtaa yliopistolle opiskelemaan, jolloin hän saa käyttöönsä alempaan tutkintoon sisältyvät 32 tukikuukautta, vähentäen kuitenkin jo käytetyt viisi. Siihen päälle hän saisi tietenkin edelleen maisterin tutkintoon kuuluvat 23 tukikuukautta.
Jos hän olisi kuitenkin suorittanut alemman AMK -tutkinnon loppuun asti ja hakisi sen jälkeen samaa alanvaihtoa, hän saisi pelkästään ylemmän korkeakoulututkinnon tuet. Tässä esimerkissä hän siis saisi 27 kuukautta vähemmän tukea kuin silloin, jos jättäisi alkuperäisen tutkintonsa tilapäisesti kesken. Tämä pätee luonnollisesti myös silloin, jos molemmat tutkinnot ovat AMK:ssa.
Lakiesitys tulee vaikuttamaan samalla tavalla myös niihin ihmisiin, jotka haluavat suorittaa toisen yliopiston kandidaatin tutkinnon. Jos opiskelija suorittaa esimerkiksi kandin käyttäytymistieteellisestä, mutta päättää sen jälkeen vaihtaa valtiotieteelliseen, hän ei tule saamaan enää opintotukea enää uuden koulutusohjelman kandiopintoihin.
Myöskään maisteriksi valmistunut ei saa enää toiseen maisterin tutkintoon mitään tukikuukausia.
Laadukas ja tasa-arvoinen koulutus on Suomen tärkeimmät kilpailuvaltit. Jos haluamme löytää tulevaisuuden kasvun ituja, meidän ei kannata murentaa koulutustamme. Eivätkö monet hallituspuolueen juuri vannoneet #koulutuslupaus-kampanjassa opintotuen leikkaamista vastaan? Haluammeko todella rakentaa järjestelmää, jossa opiskelijan järkevin ratkaisu on pitkittää tutkintonsa ottamista ulos?
Asiasta tehdään lopullinen päätös, kun se käsitellään vielä toisen kerran eduskunnassa ensi perjantaina. Toivon todella, että eduskunnalla on viisautta kaataa päätös.