Tyypin 2 eli aikuistyypin diabetikoita on Suomessa noin 300 000. Lisäksi noin 150 000 sairastaa diabetesta tietämättään. Tyypin 2 diabeteksen verensokerin tablettilääkitys on kallistunut merkittävästi tämän vuoden alusta. Korvauskäytäntö on muuttunut siten, että verensokerin hoitoon tarkoitetut tablettilääkkeet kuuluvat alempaan 65 prosentin korvausluokkaan, kun ennen tablettilääkitys oli 100 prosentin luokassa.
Lääkekorvausten leikkaukset potilaiden osalta kohdistuvat kokonaan diabetikoihin. Tehty leikkauspäätös kohdentuu kipeimmin jo ennestään heikoimmassa asemassa oleviin diabetikoihin kuten työelämän ulkopuolella oleviin eläkeläisiin, työttömiin ja opiskelijoihin. Diabetesliitto on ollut huolissaan diabeetikoiden mahdollisuudesta saada tarvitsemansa lääkehoito. Lääkekorvausjärjestelmän perustehtävä on tuottaa terveyttä sosioekonomisesta asemasta riippumatta kaikille. Ratkaisu tuottaa nyt yhteiskunnassa terveyden eriarvoisuutta. Ehkä nostaa verenpainettakin.
Laskujytky riippuu lääkkeiden hinnasta. Aivan tavallinen nousu lääkkeissä diabeetikoille voi olla satoja euroja enemmän kuin viime vuonna. Kun viime vuonna yhden tablettilääkkeen alkuomavastuun jälkeen sai 4,50 eurolla, niin nyt joutuu pulittamaan yli 35 euroa kolmen kuukauden lääkityksestä. Jos joutuu käyttämään lisäksi yhtä aikaa toistakin erilaista diabetestablettia, kustannukset sen kun vain nousevat. Ruotsissa diabeteksen tablettilääkkeet ovat halvemmat kuin Suomessa.
Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on noin 40 prosenttia, jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes. Riski on jopa 70 prosenttia, jos molemmilla vanhemmilla on. Diabetekseen sairastumisikä on yleensä yli 40-vuotiaana, mutta sitä on jo yhä nuoremmissa ikäryhmissä. Diabetes ei ole vain elintapasairaus.
Usein diabeteksessä kuuluu kuvaan keskivartalolihavuus, verenpaineen ja veren rasvahäiriöiden hoito lääkkeillä, joten monenlainen lääkitys ja lääkkeiden nousu koettelee varsinkin työttömien, eläkeläisten, opiskelijoiden kukkaroa kovalla kädellä. Diabetes on pysyvä, vakava sairaus ja hoitotasapaino ja lääkitys on tärkeä lisäsairauksien välttämiseksi. Osa diabeteslääkkeistä tutkitusti estää lisäsairauksien syntymistä ja etenemistä.
Diabetes todetaan usein sattumalta. Usein sairaus on salakavalasti oireeton, kehittyy hitaasti, jopa vuosien kuluessa. Oireina voi olla esimerkiksi väsymys erityisesti aterioiden jälkeen, masennusta, ärtyisyyttä, näön heikkenemistä, tulehdusherkkyyttä, jalkasäryt, lihaskouristelut sekä uupumus, johon uni ei auta. Diabeteksen toteamiseen tarvitaan veren sokeripitoisuuden määritys.
